Aivan mahtavaa, kun on kesä. Minä ajattelen näin, enkä varmasti ole ainoa. Kesällä on ihanaa, voi ottaa vähän rennommin ja vapautuneemmin. On paljon kesätapahtumia ja kavereitakin voi nähdä enemmän ex tempore, mennä piknikille, vaikka tänään.
Ja sitten on se opiskelu. Miten sen kanssa pitäisi menetellä? On esseitä, on gradu. On tuskaisen kuuma kämppä. On työpöydälleni tuleva ilmastointilaite. Se vie tilaa, pitää ääntä ja vilustutta. Ja viilentää, lähes inhimilliselle tasolle.
Viime viikolla kokeilin yhdistää kesän ja opiskelun. Menin ulos lukemaan. Muistin aurinkolasit, hellehatun, vesipullon. Luin ehkä puoli tuntia ja sain luettua ehkä yhden sivun. Sain pään kipeäksi, kun aurinko heijastui kirjan sivuilta. Kokeilin olla varjossa, mutta siellä oli vähän viileää ja miksi toisaalta tulla ulos asti, jos aikoo kuitenkin olla varjossa. Kokeilin aurinkoa ja se häikäisi liikaa. Päätin sitten keskittyä auringonottoon hetkeksi ja sitten tulla sisälle potemaan päänsärkyä.
Talvella kotiin viltin alle jääminen ja opiskeluun uppoutuminen ei tunnu ollenkaan niin vaikealta. Kukaan ei kysele perään, jos katoaa kuukaudeksi tai pariksi kirjojen ääreen. On ihan ok talvehtia gradun parissa. Kesällä sama peli ei vetele. Haluan myös nauttia kesästä, ettei se mene täysin ohi. Aion vietää vapaa-iltoja, viikonloppuja, hurjimmissa haaveissani myös vähän lomailla! Aion silti myös aidosti saada aikaan ja merkittävästi edetä opinnoissa.
Olen joskus ennenkin opiskellut kesällä. Mitenhän se menikään? Miten se ihan fyysisesti oli mahdollista? Opiskelinko ulkona vai sisällä? Kotona vai kirjastossa? Entä sitten, kun kirjastot olivat kiinni? Osasinko tauottaa ja rytmittää opiskelua, pitää myös lomaa ja vapaa-aikaa? Saada myös opiskeltua?
Miten tämä yhtälö menikään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti