sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Lopun alkua

Tänään koittaa viimeinen matka opiskelupaikkakunnalle näissä opinnoissa. Viimeistä kertaa yön selkään. Viimeinen tapaaminen yliopistolla.

Jes! Aivan mahtavaa! Ha, siitäs saatte, kaikki! Viimeinen ikinä!

Ja yhtä aikaa mielessäni alkaa soida taustalla Nelly Furtadon kaunis ja haikea kappale, Why Do All Good Things Come to an End. Ajatusten ilakoivan ja uhmakkaan ilmiasun alla tunnelma on haikea.

Kirjoitan omassa gradussani, miten siirtymävaihe elämässä nostaa elämän aiemmat vaiheet pohdinnan kohteeksi. Elämää pohditaan tästä hetkestä käsin taaksepäin. Siirtymävaihe vaatii työstämään omaa elämäntarinaa.

Olen lähdössä viimeistä kertaa opiskelupaikkakunnalleni ja mieleeni kihoavatkin yllättäen pääsykokeet. Auton hajoaminen matkalla. Luovuttaminen pääsykokeisiin ehtimisen kanssa ja luovuttamisesta seuraava kylmän rauhallinen stressitön vire, jolla lopulta hoidettiin voitto kotiin.

Soitto yliopistolta, "sinut on valittu meille opiskelemaan"! Epäuskoinen olo, joka vaihtuu voitonriemuun!

Ensimmäinen päivä yliopistolla ja se kaiken kasteleva vesisade. Ensimmäinen uusi ystävä, johon kiinnittyä uudessa ympäristössä. Ai hei, aloitatko sinäkin täällä tänään nämä opinnot? Mennäänkö yhdessä?

Ensimmäinen oma kämppä. Itsenäisyyden harjoittelun askeleet. Epäonnistunut soijaruoka, jota riitti pariksi viikoksi. Pyöräily säässä kuin säässä. Pyörän nastarenkaat. Lopulta ensimmäinen bussikortti.

Kaikki ne matkat opiskelupaikkakunnalle. Junamatkat, yöbussit. Etäsuhde.

Tänään koittaa viimeinen matka opiskelupaikkakunnalle näissä opinnoissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti