Olen alkanut kuuntelemaan musiikkia gradukorvalla ja kuulen
graduviitteitä joka puolella. Mielestäni Vain Elämää -levyt voisi aivan
hyvin nimetä Vain Gradua -levyiksi. Miksi ei, gradustahan siinä joka
tapauksessa lauletaan! Ja sitä paitsi, elämä = gradu, vai mitä! Näin ainakin minun kohdallani, ainakin toistaiseksi.
Erin ei enää suostu vetkuttelemaan, eikä
rakenna gradulle kotiinsa huonetta. Erinin sydän on tiennyt jo kauan,
että tää pako loppuun juostu on, vaikka koko urakka kasvoi päässä
suuremmaksi vuoria ja merta. http://www.youtube.com/watch?v=MxvUeeIh4y8
Jonne
puolestaan tuntee selvästi gradunteon tuskan. Ei voi kelaa, et se tulee
noin vaan, pitää olla valmis uhrautumaan. Niille, joilla maistuu veri
suussa, vaikka mennään vasta tammikuussa. Tää on rakkautta, hulluutta,
draivii, melkein kaiken ton se vaati. http://www.youtube.com/watch?v=UdnjmN8zwDQ
Gradun palautuksen jälkeisestä ajasta laulaa Katri Helena. http://www.youtube.com/watch?v=DMJuYewo5No
Toisaalta, jokaisen suuren projektin jälkeen minulle on iskenyt blues. Eiköhän graduakin tule ikävä. Jonne tietää senkin. http://www.youtube.com/watch?v=ArhrDvg72f0
Vain Gradua -levyjen ulkopuolellakin on tsemppaavaa musiikkia. Yonan
Kevätfiilis kiteyttää lopulta ehkä parhaiten sen, mikä fiilis tulee
olemaan, kun on pinnistellyt läpi loskan ja pakkasien, läpi sydämen
syvien paleltumien, lopulta päästen elämään takaisin kiinni. http://www.youtube.com/watch?v=kfHnTQklcpc
Koska lopultakin on niin, että vapaa kuin tuuli, se on elämän luonne. http://www.youtube.com/watch?v=81bfkJaCOU8
Tällaista tänään, mukavaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti